tiistai 29. heinäkuuta 2008

Still (net)shopping

Miesten ikuinen kauhistuksen aihe tuntuu olevan naisten kyky shoppailla pitkään ja hartaasti. Tästä kertoo hauskalla tavalla mm. seuraava hääkakun koriste, jonka bongasin reilu vuosi sitten netistä: http://www.juhlantaika.fi/product_info.php?cPath=44&products_id=3683&osCsid=5160f89f2d1577bfbd53bbe874d419cd. Sulhoparka patsastelee yksin kakkukoristeessa, eikä morsianta näy. Morsiamen paikalla on vain kyltti, jossa lukee: "Still shopping". Itse en tuota omaan hääkakkuuni ottaisi, mutta huumori on koristeessa kyllä nasevasti kohdallaan!

"Kaikki naiset rakastavat shoppailua", luki joskus jossain lehdestä lukemassani artikkelissa. Itse taidan olla poikkeus tuohon sääntöön. Jos suinkin kykenen välttämään Helsingin keskustaan kauppoihin lähtemisen, jätän sen väliin tai siirrän menoa niin pitkälle kuin mahdollista. Oma kauhuskenaarioni on Stockan Hullut päivät tai Sellon ostoskeskus joulusesonkiaikaan. Tietysti hienoja aikoja kelpohintaisia löytöjä etsiville ja kauppakeskuksen joulunalushulinaa rakastaville.

Arvostan toki tuotteita, joita ei ole hinnalla pilattu, mutta tuntuu että putiikkien väenpaljouden seassa tarpominen on liian kova hinta siitä. Olen tullut tulokseen että mieluummin maksan hieman enemmän laatutavarasta ja siitä että saan shoppailla rauhassa. Joulustakin pidän paljon - se on yksi vuoden suosikkijuhlistani - mutta eniten pidän siinä siitä, että voi kotona rauhassa valmistautua jouluun, leipoa ja kokkailla jouluruokia, siivota ja koristella kotia joulukuntoon ja haistella joulukuusen havujen, piparkakkujen ja muita jouluun kuuluvia tuoksuja.

Olenkin alkanut kaukaaviisaana hankkia joululahjoja jo hyvissä ajoin etukäteen. Aina kun näen jotain kivaa, joka tuo mieleen jonkun tutun tai tiedän että hän pitäisi lahjasta, hankin lahjan heti paikalla. Usein "jotain kivaa" on joku kirja, jonka tiedän saattavan kiinnostaa lahjan saajaa. Kirjakerhoon kuuluminen tuo tällaisia kirjoja säännöllisin väliajoin eteen. Tätä nykyä minulla onkin makuuhuoneen kaapin ylähyllyllä lahjoille omistettu hylly, josta löytyy kaikkea mukavaa. Hyvä vinkki muuten muillekin aloitteleville täydellisille kotirouville! Lahjan hankinnan kanssa ei tule kiire kun on mistä valita. Lähimmille ihmisille nimittäin löytyy aika usein jotain mukavaa, joka saattaa odottaa kaapin hyllyllä jopa puolitoista vuotta ennen kuin annan sen joulu-, nimi-, syntymäpäivä- tai muuksi lahjaksi.

Kuitenkaan en lue itseäni anti-shoppailijaksi, sillä uusien vaatteiden, meikkien, hajuvesien, kirjojen - etenkin uusien kirjojen, sillä olen hulluna kirjoihin, oikea lukutoukka - huonekalujen, sisustustavaroiden, kokkausvälineiden, mausteiden ynnä muiden hankkiminen ja saaminen on mukavaa. Kampaajalla käynti ja uusi hiusväri tai raidat ja uudenlainen hiusmalli on itselle iloa tuottava asia. Vaihtelu virkistää aina - ja olen luonteeltani sellainen että se on tarpeellistakin tietyssä määrin aina välillä etten tylsisty - oli sitten kyse hiuksista tai huonekalujen järjestyksestä, tauluista tai vaikka verhojen ja tyynyjen väristä. Kuntosalilla kuntoilu tai ryhmäliikunta- ja -tanssitunneilla käyminen on ehdottomasti palkitsevampaa kuin yksin tv:n ääressä dvd-valmentajan tahtiin biccaaminen (lue yleistermiksi kaikenlaiselle aerobicille, pilatekselle, joogalle, ym.). Pidän siis shoppailusta tietyssä määrin, myönnettäköön. Ja joskus jopa haksahdan aletuotteisiin, kun kerran halvalla sai...

Silti yritän nykyään välttää turhaa tuhlaamista ja turhia hankintoja. Olen tullut melkoisen ympäristötietoiseksi. Haluan kotiini ympäristösähköä. Käytän energiansäästölamppuja. Olen hommannut vauvalle kestovaippoja (joiden käytön opettelu tosin on vielä hieman vaiheessa). Kiinnitän huomiota sähkön ja veden käyttöön. Ostin ompelukoneen käytettynä (tosin onneksi perushuollettuna ja erikoistakuulla varustettuna). Olen innostunut luomutuotteista ja suosin lähellä tuotettuja tuotteita pitkien matkojen takaa tuotujen tuontiartikkelien sijaan. Toisin sanoen arvostan periaatetta: suosi suomalaista! Tästä tuli taas mieleeni mainita: kokeilkaa spelttiä. Loistavaa etenkin sämpylöissä ja letuissa.

Samaa ympäristötietoisuutta ja tiedostamista hyödykkeiden ja turhakkeiden suhteen yritän sivumennen iskostaa myös mieheni ja myöhemmin myös lapsieni ajatteluun (vauva on vielä niin pieni ettei taida vielä moisista paljon ymmärtää). Jokainen tekee omat valintansa, enkä tuomitse turhakkeiden ja muiden ylellisyystuotteiden shoppailua rakastavia. Ympäristöasioiden ja ilmastonmuutoksen huomioimisen, keinojen keksimisen ja käyttöön ottamisen tulisi mielestäni lähteä ennemminkin valtioiden johtajien ja yritysten taholta kuin yksittäisen kuluttajan toimesta. Kuitenkin, jokainen voi vaikuttaa omalla pienellä panoksellaan. Ei yksi kertakäyttövaipan sijaan käytetty kestovaippa päivässä hukkaan mene! Se tuntuu kovin pieneltä määrältä, mutta tekee yhteensä 365 vaippaa vuodessa! Se on jo jotakin. Ja jos seinänaapurit tekisivät saman, päätyisi kaatopaikalle yli 1000 vaippaa vähemmän vuodessa.

Vauvan myötä oma aika on kutistunut minimiin. Tiedän että lapsen kasvaessa omaa aikaa alkaa pikkuhiljaa jäämään taas enemmän, joten asia ei huolestuta minua ainakaan vielä kovin paljon. ;) Kallisarvoista omaa aikaa ei halua enää käyttää shoppailuun - aivan kuin siihen olisikaan kaiken puurtamisen (vauvan- ja kodinhoidon) jälkeen kovin paljon ylimääräistä energiaakaan - vaan tarpeelliset ostokset haluaa hoitaa mahdollisimman pikaisesti, jotta pääsee nauttimaan omasta ajasta. Shoppailu ei siten enää tunnu kuuluvan osaksi omaa aikaa, vaan se tuntuu nykyään pikemminkin velvollisuudelta.

Tätä kautta olenkin keksinyt asialle loistavan ratkaisun: nettishoppailu! Internetistä löytyy kaikenlaista vauvaperheiden tarpeisiin aina äitiys-, imetys- ja vauvanvaatteista muuhun tarpeelliseen tavaraan, kirjoista perus arjen hyödykkeisiin. Vaatteita löytyy Henkkamaukasta, Josefssonista ja Halensista aina Espritiin ja Peter Hahniin asti noin muutamia mainitakseni. Vauvatarvikkeita löytyy hyvin mm. Babyideasta ja Villiankasta. Boob- ja muita imetyspaitoja esim. Nettiemosta. Tosin vaateliikkeillä ja vauvantarvikeliikkeillä saisi olla enemmänkin virtuaalikauppapaikkoja internetissä. Luulen että kysyntää riittäisi. Lapsiperheiden äidithän ovat tunnetusti kiireisiä, ja kuitenkin ehkä yksi otollisimmista kohderyhmistä erilaisille tuotteille.

Nettitörsäämiseen en ole onneksi internetin kautta shoppaillessa livennyt, vaan ennemminkin selaillut netin kautta erilaisia katalogeja, vertaillut ja harkinnut ennen ostopäätöksen tekemistä. Netin kautta tuotteiden hintojen vertailu on käynyt mukavan helpoksi. Törsäämiseen lankeamisen luulisi tosin olevan huomattavasti helpompaa netissä kuin varsinaisissa liikkeissä ja putiikeissa asioidessa. Onneksi maksaa täytyy virtuaalikaupassakin, ainakin sitten paketin mukana tulevalla laskulla.

"Oikeisiinkin" kauppoihin ehtii vauvan kanssa aina välillä. Esimerkiksi silloin kun vauva nukkuu päiväunia vaunuissa - mikä tapahtuu hyvin usein ainakin alkuaikoina vauvan ollessa pieni - jolloin voi samalla tehdä päivän kävelylenkin ja käydä kirjastossa tai kaupassa, tai jos intoa riittää niin juuri shoppaamassa. Jos päiväkävely osuu aamupäivään tai aikaiseen iltapäivään jonakin arkipäivänä, kaupat ovat melko tyhjillään asiakkaista, jolloin shoppaaminen onnistuu ainakin omasta mielestäni miellyttävämmin, rauhallisemmin ja nopeammin ilman turhanpäiväistä ruuhkassa puikkelehtimista ja kassoilla jonottelua. Toimii hyvänä virikkeenä kaksin vauvan kanssa neljän seinän sisällä kököttelyyn kyllästyneelle äidille, kunhan muistaa pukea imetyspaidan päälle ja ottaa vauvalle vaihtovaippoja mukaan.

Itselleni shoppaus ei riitä virikkeeksi, vaan kirjasto tuntuu houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Siellä on aina myös rauhallista ja hiljaista, jolloin vauva nukkuu varmemmin koko kirjastossa käynnin ajan.

Kaupungissamme on lisäksi tarjolla avoin päiväkoti, perhekahvila ja muita äideille, vanhemmille, vauvoille ja lapsille tarkoitettuja tapaamisia, kokoontumisia ja kerhoja, joihin olen ajatellut mennä syksymmällä mukaan. Ensi syksynä kun vauva on muutaman kuukauden ikäinen, olen suunnitellut aloittaa vauvan kanssa vauvauinnin ja muskarin. Uintiin olen jo ilmoittautunut mukaan. Mieskin suostui tulemaan mukaan vauvauintiharrastukseen, mikä on tosi kiva juttu! Toivotaan että ryhmissä on tilaa ja että pikkuneiti pitää uimisesta ja laululeikeistä.

Palatakseni takaisin tämänkertaisen kirjoituksen pääaiheeseen, shoppailuun... Pääasiallinen rajoittava tekijä vauvaperheen äidillä shoppailussa on kuitenkin se aika. Olen huomannut että oma aika ei meinaa riittää aina edes tarpeeksi pitkään nukkumiseen, saati sitten nettishoppailuun. Ehkä ihan hyvä niin. Kunhan tukka ja vaatteet pysyvät nyt sentään jonkinmoisessa kuosissa. Harmaahiireltä ei ole kiva näyttää äidinkään!

Entisaikaan vaimon tuli olla huoliteltu miestään varten. Nykyään sanoisin että sama velvollisuus pätee edelleen, jos ei nyt suoranaisesti miestä niin ainakin itseä varten. Itsensä huoltamiseen saa (ja pitää) muistaa käyttää aikaa. Olen jo tässä vauvanhoidon alkumetreillä huomannut että ajan käyttäminen omaan itseen ei enää tunnu niin tärkeältä kuin ennen. Vauva on merkityksellisempi. Silti itseään ei pidä unohtaa. Olen varma että itsestään huolta pitävällä äidillä on myös tyytyväisemmät lapset ja aviomies. =)

Ihan kuin me naiset emme olisi kauniita ja ihania aivan tällaisinaankin, liiemmin kehittämättä tai kaunistamatta. Vai mitä? ;) Hyviä öitä ja mukavaa viikkoa kaikille upeille naisille, ja vähän muillekin, jotka tätä blogia sattuvat vilkaisemaan!

- Vesta

Ei kommentteja: